Koira piikillä

Työpaikkamme viikkopalaverin muistiossa lukee tänään, että "Unessa":n koira tulee tänään käymään klo 14.30 ja sen jälkeen koira menee piikille. Oh no! Piikkihän se oli, mutta vain tehosterokotus! :D

Tosiaan, Niehku kävi työpaikallani sosiaalistumassa. Emme kylläkään päässeet odotusaulaa pidemmälle, kun ensimmäinen työkaveri tuli. Hänen äänensävynsä ja Niehkun haukku paljasti, että jotain ihmeellistä tapahtuu ja työyhteisön naiset pakkautuivat kaikki ovelle. Olin etukäteen varoittanut, että mitään käytöstapoja ei ole. Koiralla tai emännällä. Vierailu sujui mukavasti, mutta seuraava kohde ei ollut niin mieluisa.

Eläinlääkärin koppiin Niehku tuli ihan mielellään, mutta se odottaminen kävi vähän pännimään. Painoa Niehkulla oli tasan 8 kg ja ei ollut eläinlääkärin mukaan liian laiha. Olin kyllä ottanut siitäkin stressiä. Mitä jos vain en osaa ruokkia koiraa riittävästi? Kuulemma juu, selkäranka tuntuu, kylkiluut tuntuu, mutta masuakin on. Huoh!

Napatyrä on niin pieni, että ell ei tekisi sille tässä kohtaa mitään, eli jatketaan seuraamista. "Steriloimisen yhteydessä sen voi sitten leikata. Mutta kyllä sille tulisi nättejä pentuja jonkun samanvärisen kanssa!" Aika mukava eläinlääkäri.

Niehku mielipuuhassaan, repimässä kananmunakennoa omassa häkissä.

Neljän kuukauden ikäinen nassu!

Syysloma

Syyslomalla voi vielä makoilla kallioilla ja ottaa kuvia taivaasta.

Oiva-nalle oli lähtenyt talviunipaikkaa etsimään!!! (Ja selvisi, että oikeasti hän onkin hiiri.)

Kävimme syyslomalla tallillakin tutustumassa hevosiin. En älynnyt ottaa siellä kuvia. Miniatyyrihevoset olivat mukavia, mutta isot hepat eivät ymmärtäneet Niehkun kieltä. Niehku  yritti kutsua leikkiin, hevonen laski päänsä haistellakseen ja Niehku perääntyi aidan viereltä.

Viikkorahojen menetys

Maanantai-ilta. Töistä kotiin viideksi, Neiti 8v partioon 17.15. Sieltä kirjastoon ja kauppaan. Kaaduin sängyn päälle vartiksi. Lasten iltapesut, mies tulee bussilla keskustaan. Hänet pitää hakea. Päätän ottaa koiran katsomaan katuvaloja, autoja, mopoja ja ihmisiä.

Niehku olikin ihan täpinöissään. Ehkä hänestä tulee vielä kelvollinen katukoira. Niehku kulki uteliaana, reippaasti, mutta vetämättä. Vastaan tuli vanhempi rouvashenkilö -kutsuisin häntä mielelläni mummeliksi. Rouva halusi silittää Niehkua ja ilahtui kuullessaan rodun. Koska Niehku hyppi koko ajan rouvan kintuille, otin Niehkun istumaan ja treenattiin samalla katsekontaktia. Kuulemma koirani käyttäytyi nätisti. Jatkoimme tahoillemme matkaa hänen toivottaessaan: "Olkaa onnellisia." Voi miten hänen sanansa lämmittivät mieltäni. Kuinka pienellä asialla voimmekaan ilahduttaa kanssakulkijoitamme?

Toinen asia, mikä mieltäni ilahdutti, oli keskustamme kahvila, jonne koiratkin ovat tervetulleita! Varmasti testaamme joskus kahvilan tarjonnan! Noin kahdeksan vuoden kuluttua, kun Niehkun kanssa osaamme käyttäytyä.

Ne viikkorahat... Niehkun viikkorahat on nyt jäädytettynä muutamiksi viikoiksi. Hinta 16 €. Alla todiste. Kirjaston täti ei edes heltynyt, kun ehdotin, että näyttäisin pennusta nätin kuvan.

Väittivät muka, ettei kirjaa voi korjata. Aioin ehdottaa, että antavat minulle sakset ja kontaktimuovia, niin kyllä osaan korjata.

Sisäsiisteys

Niehku on nyt himpun vajaa neljä kuukautta ja sisäsiisteyskasvatus on edennyt. Tyttären 8-vuotispäivän lähestyttyä siivosimme kotona ja unohdimme laittaa sanomalehtiä lattioille. (Olemme toki siivonneet muulloinkin, kuin kerran koiran elämän aikana, hih! Kunnes jonakin päivänä huomasimme, että Niehkun sisävessat puuttuvat. Emmekä laittaneet niitä takaisin. Niehku oli jo ennen tuota ollut pari viikkoa hyvinkin sisäsiisti. Yksittäisiä vahinkoja on sattunut, mutta esimerkiksi pitkätkin yöt ovat sujuneet ilman vahinkoja! Viikonloppuna olemme nukkuneet pidempään, mutta Niehku on kestänyt sen. Se on tarkoittanut pidempää pidätystä, mutta myös ruuan "myöhästymistä". Onneksi Niehku on nukkunut tyytyväisenä omistajiensa tapaan.

Viikonloppu

Lähdimme lauantaina metsäretkelle. Syksy on vienyt mennessään puiden lehtiä ja tuonut tilalle värejä. Oli mukava pitkästä aikaa viettää normaalia viikonloppua ilman mitään suunnitelmia. 

Niehku on kasvanut korkeutta ja kehittänyt alusvillansa väriksi harmaan. 

Juolukoita.

Metsäretkellä eväät mukana.

Sillä välin Niehku puuhaa omiaan. Käy vähän matkan päässä, mutta varmistaa, että pysymme paikallamme.

Niehkun vauvavaljaat jäivät pieneksi. Lähdimme koko perheen voimin eläinkauppaan etsimään seuraavaa kokoa. Malli ja väri on edelleen sama:Hurtan vaaleanpunaiset. Itse olisin kaivannut jo muuta väriä, mutta pinksu oli muiden mieleen. Matkalla kahdessa kauppakeskuksessa Niehku tapasi kolme koiraa, eikä kertaakaan haukkunut. Jes! Myyjä oli myös sitä mieltä, että kovin on sosiaalinen koira. Kai se on hyvä merkki? (Pesen vauvavaljaat ja lähetän ne takaisin kasvattajalle odottamaan uusia koiravauvoja, sniif!)

Ilmapallot ovat nyt siirtyneet yläkerrasta alakertaan ja ne eivät enää pelota. Niehkun itseluottamus kasvaa.

Mieheni kertoi, että olivat olleet kotimetsässä ja tavanneet siellä jonkun laikan. Koirat olivat mielellään leikkineet toistensa kanssa ja olivat intoutuneet juoksemaan parkkipaikalle päin. Kaksi koiraa siis juoksee rinnatusten täpinöissään. Koska suunta ei kuitenkaan ollut sallittu, olivat omistajat alkaneet kutsua koiria takaisin. Niehku oli kääntynyt ja juossut isäntänsä luo!! Laika ei ollut totellut ja omistajansa oli kovin vaikuttunut Niehkun tottelevaisuudesta.

Olen ylpeä. Niehkusta ja miehestäni. 

Rapa-Ripa

Sain yllä olevan kuvan tekstiviestinä. Rapa-Ripa oli pyörinyt jossain haisevassa tuotoksessa. Seuraava viesti sisälsi kuvan, jossa koiraa putsataan takapihalla. Olin itse poissa kotoa, hyvä ajankohta.

Synttärihulinaa

Pieni kettu nukkuu

Tyttäremme täytti 8 vuotta ja meillä oli talo täynnä väkeä. Kaverit tulivat puolen päivän aikaan ja lykkäsimme Niehkun siksi aikaa takapihalle. Kun Neiti 8v oli avannut lahjansa, kerroimme pennun käyttäytymisestä ja kutsuimme lapset alakertaan tapaamaan Niehkua. Oli hauska huomata, kenellä tytöistä on kotona koira ja tottumusta pentuihin. Se näkyi koiran käsittelyssä. Niehku selvisi näistä kohtaamisista mallikkaasti. Ei syönyt ketään.

Sukulaiset tulivat kahden jälkeen ja mukana oli 1-vuotias, joka oli kiinnostunut Niehkusta. Ehkä inhimillistän liikaa, mutta ihan kuin Niehku olisi tajunnut, että on pienestä ihmisestä kyse. Ilmapallot aiheuttivat Niehkussa haukkukonsertin, joten niitä ei ollut alakerran lattioilla. Yksi palloista räjähti kyllä ihan Niehkun vieressä, mutta koira ei reagoinut asiaan.

Niehku ei koskaan nuku ulkona. Voi myös johtua siitä, että emme anna hänen olla niin pitkään itsekseen takapihalla. Mutta synttäripäivänä hän meni portaalle kerälle ja nukkui pidemmän aikaa, kun sisällä oli kova hulina.

Syy, miksei Niehku saa touhuta liikaa takapihalla on epäilykseni, että se syö hiekkaa ja sepeliä. :( Niehkulla on ajoittain vatsa löysänä ja kakasta löytyy valkoista sepeliä tai hiekkaa. Joskus öisin vatsa kurisee tosi paljon, kuin olisi ilmaa täynnä. Ja niinä öinä Niehku menee usein yöllä tarpeilleen. Voi mörköä. Meillä on pian eläinlääkäri ja pyydän, että painelisi Niehkun vatsaa. (Tai mitä ihmettä ne lääkärit nyt tekevätkään, tutkivat.) Itsekin olen painellut, mutta ei arista mistään.

Aika

Ajan kulku on huimaa. Vuorokauden tunnit eivät tahdo riittää. Koiran kanssa touhutaan edelleen päivittäin. Niehku 3,5 kk osaa

• istua
• odottaa (odota/paikka)
• seurata 
• ole hyvä/vapaa -komennot
• alas (hyppiessä ihmistä vasten, tätä edelleen harjoitellaan)
• hyppää orrelle (Tämän käskyn on 10-vuotias poikamme opettanut. Hän nostaa käden eteensä ja Niehku hyppää nojaamaan etutassuilla)
• katsekontakti

Näitä harjoittelemme:

• maahan
• seuraa (kun suunta muuttuu)
• etsi
• "ajattele!" (Tätä käskyä mieheni toistaa, kun Niehku tekee jotain kiellettyä...)

Blogia en ehdi iltaisin kirjoittaa, vaikka haluaisinkin. Kuten olette huomanneet, blogin päivämääriä pystyy itse muokkaamaan. Eli tänäänkin (1.10) julkaisin blogikirjoituksen päiväyksellä 23.9. Itselleni on mukavampaa, että päiväykset ovat todellisia, joten joskus voi tarkastella, mitä Niehkun kanssa on tehty.

Kävimme Mustin ja Mirrin alennusmyynnissä lauantaina ja mukaan tarttui Hurtta-kangastalutin 10 €(vaikka en sen merkkistä aikonut ostaa), puruluupusseja kolme kappaletta 10 €, isoja puruluita 4 kpl á 0,50 € ja possun keuhkoja 3 pussia 10 €. 

Mieheni kehtaa edelleen kulkea Niehkun kanssa, vaikka pennulla on vaaleanpunaiset valjaat ja vaaleanpunainen talutin.