Muistaakseni Tarzan-elokuvassa näytettiin, kuinka norsut menevät vanhetessaan kuolemaan jonnekin tiettyyn paikkaan. Olen vakuuttunut, että lähimetsässämme on paikka, jonne linnut etsiytyvät aavistaessaan kuoleman lähestyvän. Ja Niehku on löytänyt sen!! Niehku näytti jälleen metsälenkillä, kuinka hienosti hän osaa syödä linnun. Lajimääritelmä jäi valitettavasti tällä kertaa tekemättä. Mutta sillä linnulla oli jalat! Ne pilkistivät suupielestä.
Pikkupikkulinnun syömisestä ei tule ripuli. Se on nyt tutkittu.
maanantai 29. joulukuuta 2014
sunnuntai 28. joulukuuta 2014
Linnavuorella
Lähdimme retkelle Neiti 8 veen ja Niehkun kanssa.
Meillä on lunta!
Retkellä oli mukana glögiä ja piparitalon asukkaita.
"Ja meinaakko, etten mä saa mitään?"
"Niin arvelinkin."
perjantai 26. joulukuuta 2014
Tarina siitä, kuinka tilhi ja ripuli liittyvät toisiinsa
Mies, joka meillä asuu, käy ahkerasti Niehkun kanssa kotimetsässämme. Siellä he tapaavat uusia koiratuttavuuksia. Metsästä löytyy muutakin, mm. elottomia olentoja. Eräällä retkellä Niehku juoksi luoksemme supikoiran pääkallo suussaan.
Päivänä muutamana pihapiiriimme ilmestyi valtava parvi tilhiä. Niiden touhuja on mukava seurata. Mies ja Niehku lähtivät tavanomaiselle lenkille metsään. Niehku tuli innoissaan esittelemään löytöään: hänellä oli kuollut tilhi suussa! Niehku osaa lenkillä irrottaa käskystä karkkipaperit yms. Mutta tilhi!!!! Niin harvinainen herkku Niehkun ruokavaliossa. Hän halusi pitää sen aivan itsellään. Niehku kävi välillä esittelemässä aarrettaan, mitä nyt leikiltään malttoi. Tilheä voi siis heitellä. Kun mieheni pääsi tilhen kanssa lähietäisyydelle, siltä puuttui siinä vaiheessa pää. Niin ihana herkkulelu päätyi metsän siimekseen ja Niehku kotiin.
Tuli ilta ja Niehkulla tarve päästä ulos. Tilhihän se siellä pakotti. Tarinan opetus: mikäli syöt tilhen, varaudu illalla ripulin. Sitä itseään oli Niehkun villahousut täynnä.
Päivänä muutamana pihapiiriimme ilmestyi valtava parvi tilhiä. Niiden touhuja on mukava seurata. Mies ja Niehku lähtivät tavanomaiselle lenkille metsään. Niehku tuli innoissaan esittelemään löytöään: hänellä oli kuollut tilhi suussa! Niehku osaa lenkillä irrottaa käskystä karkkipaperit yms. Mutta tilhi!!!! Niin harvinainen herkku Niehkun ruokavaliossa. Hän halusi pitää sen aivan itsellään. Niehku kävi välillä esittelemässä aarrettaan, mitä nyt leikiltään malttoi. Tilheä voi siis heitellä. Kun mieheni pääsi tilhen kanssa lähietäisyydelle, siltä puuttui siinä vaiheessa pää. Niin ihana herkkulelu päätyi metsän siimekseen ja Niehku kotiin.
Tuli ilta ja Niehkulla tarve päästä ulos. Tilhihän se siellä pakotti. Tarinan opetus: mikäli syöt tilhen, varaudu illalla ripulin. Sitä itseään oli Niehkun villahousut täynnä.
torstai 25. joulukuuta 2014
Joululahjat!
Kävimme lasten kanssa lahjaostoksilla ja he olivat ehdottomasti sitä mieltä, että Niehkun on vihdoin saatava oma peti. Ja minähän ostin.
Lapset ostivat omilla rahoillaan pitkäjalkaflamingon ja jouluporsaan. Ystäväperheemmekin oli muistanut Niehkua ihanalla luu-piparimuotilla!
Hyvää joulua!
Niehkusta saatiin kivoja kuvia joulun aikaan. Kuvaajana M.Vauhkonen.
Mummin luona kylässä. Sieltä löytyi useita jäätyneet palloja pihalta ja niiden kanssa Niehku jaksoi temmeltää tunti tolkulla.
Meidän suuri peto!
Välillä uuvuttaa...
Niehku rakastaa jäätä!
Ylväs profiili.
Joulu on ihanaa aikaa!
maanantai 15. joulukuuta 2014
sunnuntai 14. joulukuuta 2014
Sairastelua
Voi Niehku-parka.
Ke 26.11. Niehku oksensi purkan ja alkoi illasta olla jotenkin vetämätön. Tiesimme, että purkka on jostain maasta poimittu, eikä oltu vielä kovin huolissamme. Annoimme illalla siirappia ruokalusikallisen ja Niehku piristyikin. Luulimme asian olevan kunnossa.
Perjantaina minä olin töissä ja sain puhelun neljän jälkeen kotoa. Niehku oli flegmaattinen: ei ollut tullut lapsia vastaan eteiseen, eikä halunnut ulos. Tyttäremme 8 v. oli huomannut, että Niehku on vatsasta kuuma ja vatsa jotenkin pullottaa. Koska flegmaattisuus oli alkanut sen jälkeen, kun Niehku oli ollut pari tuntia yksin, aloin epäillä, onko se kuitenkin syönyt jotain sopimatonta.
Työpaikan pikkujoulut olivat aluillaan, kun päätin, että lähdemme eläinlääkäriin. Soitimme tutulle klinikalle ja heillä ei ollut aikaa antaa, mutta kehottivat tulemaan paikalle. Niehku laitettiin nesteytykseen, otettiin verikokeet ja mitattiin kuume, 40 astetta. CRP 103. Pikatesti kertoi, että Niehkulla olisi borrelia, joten antibiootti aloitettiin suonensisäisesti. Klinikan väki oli mm. meidän vuoksemme ylitöissä tuona perjantai-iltana.
Pe-la -yöksi jätettiin kanyyli tassuun ja kauluri saatiin lainaan. Kotona kuitenkin Niehku otti kaulurin heti pois, eikä ollut tassustaan kiinnostunut, joten päätimme antaa olla. Toin alakertaan patjan itselleni (ja näemmä Niehkulle) ja päätin nukkua lattialla. Näin kuulisin, jos Niehku alkaisi repiä kanyylia irti. Niehku nukkui vieressäni patjalla, mitä se ei siis normaalisti saa tehdä. Mutta yö sujui näin itselläni levollisemmin mielin. Aloitimme pikatestin perusteella 14 vuorokauden ajan Doxybactin-lääkkeen antamisen. Sen haittapuolina on mahdollinen kiillevaurio hampaissa, mikä tarkoittaa, että Niehkun hampaat eivät ole ehkä isona hohtavan valkoiset.
Sovitusti menimme lauantaina pissanäytteen kanssa aamusta takaisin. Virtsassa näkyi proteiineja, mikä ei ole siis suotavaa ja se oli muutenkin väkevää. Kuume oli laskenut 39,1 asteeseen. Koska emme voineet sulkea pois vierasesineen mahdollisuutta, lääkäri tunnusteli vatsan ja otettiin kaksi röntgenkuvaa. Niissä ell näki paksusuolessa jotain ja lupasi soitella illalla, kun kollega on käynyt antamassa oman mielipiteensä kuvista. Niehku oli taas nesteytyksessä ja olisivat halunneet ottaa muutamaksi tunniksi sisään, mutta päätimme yrittää nesteytystä kotona. Ajoimme kotiin kaupan kautta ja haimme piimää sekä kanan paistisuikaleita. Keitin kanat kotona ja otimme keitinveden talteen, jota sitten tarjosimme puolen tunnin-tunnin välein. Illalla lämpöä oli enää 38,6 astetta. Myöhemminen (taas kaksi tuntia klinikan sulkeutumisen jälkeen) eläinlääkäri soitti ja kertoi kollegansa löytäneen kaasumuodostusta ohutsuolestakin, mutta arveli sen tulevan luonnollista tietä ulos.
Sunnuntaina Niehku alkoi olla oma itsensä ja pääsimme tutulle metsälenkillemme. Päätin kuitenkin, että en päästä koiraa vapaaksi, ennen kuin se on tehnyt tarpeensa. Todistettavasti vierasesin tuli luonnollista tietä ulos: rakas Herra Sammakko -pehmolelun vatsaosa oli käynyt Niehkun suoliston läpi. Kangassuikaleen lisäksi Niehku oli varmuuden vuoksi syönyt kaksi valkoista kiveä. Juuh.
Maanantaina 1.12. oli sovittuna kontrollikäynti ja kaikki vaikutti olevan ok. Sovittiin, että klinikalta ollaan yhteydessä, kun borrelia-testi on varmistunut (näyte lähetettiin jatkotutkimuksiin). Joskus testi saattaa näyttää virheellisesti positiivista. CRP oli laskenut ollen nyt 39,4.
Pian Niehku oli oma vilkas, iloinen itsensä. Mutta oli koko tapahtuma jotenkin pysäyttävä ja huolta herättävä. Lääkärireissuille tuli hintaa 602 €, mutta onneksemme meillä on koiravakuutus, joten odottelen päätöstä, saammeko jotain takaisin.
Mitä opimme tästä:
1) Mittaa oikeasti koiran normaalilämpö, jotta tiedät, milloin koirallasi on kuumetta
2) Vakuutus on iloinen asia
3) Mikä tässä kaikessa on ollut oireita borreliasta ja mikä vierasesineestä, sitä en osaa sanoa
4) Varaudu koiran myötä eläinlääkärikustannuksiin
5) Niehku on kyllä aika manio koira!
Ke 26.11. Niehku oksensi purkan ja alkoi illasta olla jotenkin vetämätön. Tiesimme, että purkka on jostain maasta poimittu, eikä oltu vielä kovin huolissamme. Annoimme illalla siirappia ruokalusikallisen ja Niehku piristyikin. Luulimme asian olevan kunnossa.
Perjantaina minä olin töissä ja sain puhelun neljän jälkeen kotoa. Niehku oli flegmaattinen: ei ollut tullut lapsia vastaan eteiseen, eikä halunnut ulos. Tyttäremme 8 v. oli huomannut, että Niehku on vatsasta kuuma ja vatsa jotenkin pullottaa. Koska flegmaattisuus oli alkanut sen jälkeen, kun Niehku oli ollut pari tuntia yksin, aloin epäillä, onko se kuitenkin syönyt jotain sopimatonta.
Työpaikan pikkujoulut olivat aluillaan, kun päätin, että lähdemme eläinlääkäriin. Soitimme tutulle klinikalle ja heillä ei ollut aikaa antaa, mutta kehottivat tulemaan paikalle. Niehku laitettiin nesteytykseen, otettiin verikokeet ja mitattiin kuume, 40 astetta. CRP 103. Pikatesti kertoi, että Niehkulla olisi borrelia, joten antibiootti aloitettiin suonensisäisesti. Klinikan väki oli mm. meidän vuoksemme ylitöissä tuona perjantai-iltana.
Pe-la -yöksi jätettiin kanyyli tassuun ja kauluri saatiin lainaan. Kotona kuitenkin Niehku otti kaulurin heti pois, eikä ollut tassustaan kiinnostunut, joten päätimme antaa olla. Toin alakertaan patjan itselleni (ja näemmä Niehkulle) ja päätin nukkua lattialla. Näin kuulisin, jos Niehku alkaisi repiä kanyylia irti. Niehku nukkui vieressäni patjalla, mitä se ei siis normaalisti saa tehdä. Mutta yö sujui näin itselläni levollisemmin mielin. Aloitimme pikatestin perusteella 14 vuorokauden ajan Doxybactin-lääkkeen antamisen. Sen haittapuolina on mahdollinen kiillevaurio hampaissa, mikä tarkoittaa, että Niehkun hampaat eivät ole ehkä isona hohtavan valkoiset.
Sovitusti menimme lauantaina pissanäytteen kanssa aamusta takaisin. Virtsassa näkyi proteiineja, mikä ei ole siis suotavaa ja se oli muutenkin väkevää. Kuume oli laskenut 39,1 asteeseen. Koska emme voineet sulkea pois vierasesineen mahdollisuutta, lääkäri tunnusteli vatsan ja otettiin kaksi röntgenkuvaa. Niissä ell näki paksusuolessa jotain ja lupasi soitella illalla, kun kollega on käynyt antamassa oman mielipiteensä kuvista. Niehku oli taas nesteytyksessä ja olisivat halunneet ottaa muutamaksi tunniksi sisään, mutta päätimme yrittää nesteytystä kotona. Ajoimme kotiin kaupan kautta ja haimme piimää sekä kanan paistisuikaleita. Keitin kanat kotona ja otimme keitinveden talteen, jota sitten tarjosimme puolen tunnin-tunnin välein. Illalla lämpöä oli enää 38,6 astetta. Myöhemminen (taas kaksi tuntia klinikan sulkeutumisen jälkeen) eläinlääkäri soitti ja kertoi kollegansa löytäneen kaasumuodostusta ohutsuolestakin, mutta arveli sen tulevan luonnollista tietä ulos.
Sunnuntaina Niehku alkoi olla oma itsensä ja pääsimme tutulle metsälenkillemme. Päätin kuitenkin, että en päästä koiraa vapaaksi, ennen kuin se on tehnyt tarpeensa. Todistettavasti vierasesin tuli luonnollista tietä ulos: rakas Herra Sammakko -pehmolelun vatsaosa oli käynyt Niehkun suoliston läpi. Kangassuikaleen lisäksi Niehku oli varmuuden vuoksi syönyt kaksi valkoista kiveä. Juuh.
Maanantaina 1.12. oli sovittuna kontrollikäynti ja kaikki vaikutti olevan ok. Sovittiin, että klinikalta ollaan yhteydessä, kun borrelia-testi on varmistunut (näyte lähetettiin jatkotutkimuksiin). Joskus testi saattaa näyttää virheellisesti positiivista. CRP oli laskenut ollen nyt 39,4.
Pian Niehku oli oma vilkas, iloinen itsensä. Mutta oli koko tapahtuma jotenkin pysäyttävä ja huolta herättävä. Lääkärireissuille tuli hintaa 602 €, mutta onneksemme meillä on koiravakuutus, joten odottelen päätöstä, saammeko jotain takaisin.
Mitä opimme tästä:
1) Mittaa oikeasti koiran normaalilämpö, jotta tiedät, milloin koirallasi on kuumetta
2) Vakuutus on iloinen asia
3) Mikä tässä kaikessa on ollut oireita borreliasta ja mikä vierasesineestä, sitä en osaa sanoa
4) Varaudu koiran myötä eläinlääkärikustannuksiin
5) Niehku on kyllä aika manio koira!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)