9.8.2014 koitti kauan odotettu päivä. Heräsimme aamulla kuuden aikaan ja lähdimme ajamaan Hollolaan. Pennut olivat pihalla aitauksessaan ja pohdimme, kuka mahtaisi olla Hilja Unipeski. Jalkojemme juuressa oli yksi pennuista ja sillä oli punainen panta: sehän oli meidän koiramme ensimmäisenä tervehtimässä!
Kasvattaja viisaasti kokosi perheemme kuuntelemaan ensin ohjeita, jotka lastenkin oli hyvä kuulla. Istuimme pullakahvien äärellä yhdessä ja lapset saivat kertoa, mitä tietävät koiran hoidosta. Sen jälkeen lapset saivat lähteä tutustumaan ohjatusti pennun käsittelyyn ja me aikuiset jatkoimme juttua. Ihana kasvattaja! Minulla on tunne, että olemme turvassa ja hellässä huolenpidossa.
Saimme mukaamme pentukassin, jonka sisällä oli:
- pieni tennispallo
- villahuopa tuttuine tuoksuineen
- pussillinen käpyjä ja tuohta
- ruokapurkki, jossa mitta 8 viikon ikäisen pennun ruokamäärästä
- ruokapussukka
- kansio, joka sisälsi kaikki tärkeät paperit
- säästöpossu PEVISA-terveystutkimuksia varten
- pentuvaljaat
- puruluu
Ensimmäinen automatka sujui alkuun vinkuen. Pysähdyimme pari kertaa metsäautotielle pissalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti